Inkeri Huhtamaa, tekstiilitaiteilija, Taiteen tohtori

“Is this a pig?” “No, a springbok”, tulkki kääntää Luten san–kielisen vastauksen englanniksi. Olemme suuren pöydän ääressä. Opiskelijat maalaavat rullasta pöydälle vedettyä pitkää kangasta.  Tehtävänä on kuvata nuorten nykyistä elämäntilannetta ja edetä heidän unelmiensa maailmaan "my dream worldiin".

Workshopiin valikoituneet nuoret kertoivat luotaimien välityksellä mikä estää heitä pääsemästä unelmaansa. Tehtävässä keskityttiin kehittämään keinoja esteen poistamiseksi. Luotain-työkalu auttoi meitä laatimaan nuorten todellisiin tarpeisiin pohjautuvan opetuskokonaisuuden. 

Tekstiilityöpajan nuoret ovat !Xun ja Khwe –saneja ja asuvat Footprint of the San yhteisössä Kimberleyssä, Platfonteinissa Etelä-Afrikassa. Koska sanit puhuvat vain omaa kieltään, tarvitsimme tulkin.

Työpajassa pyrittiin voittamaan este, "obstacle".  Päivän päätteeksi oppilaat kertoivat mitä  olivat oppineet päivän aikana. Eräs nuori nainen halusi tulla estradilaulajaksi, vaikka pelkäsikin nousta yleisön eteen. Pelon tunteesta oli hänelle muodostunut este. Kehotin häntä seuraavana aamuna tulemaan laulamaan koko joukon eteen. Aamulla tyttö yllätti. Hän otti kännykän mikrofoniksi, astui meidän eteen ja kajautti laulun ensimmäiset sävelet reippaasti ja voimakkaasti imitoiden ihailemaansa idolia. Hän lauloi ihmeteltävän hyvin ja vapautuneesti. Mistään ei voinut nähdä miten paljon hän pelkäsi. Olin onnellinen tuon nuoren naisen puolesta, joka oli tyytyväinen esiintymiseensä ja kiitollinen tästä kokeesta, jonka kautta hän voitti ensimmäisen esteensä.

Kolmantena päivänä opiskelijat muokkasivat kanaverkosta komiulotteista taideteosta. Namibiassa käytetty wire work – tekniikka ei ole vielä tuttu Etelä-Afrikassa. Opiskelijoiden mielestä oli hassun-hauskaa tehdä kanaverkkotyötä. Tytöt kikattelivat muovatessaan verkosta renkaita. Nyt meillä oli valmiina ihmisiä korkeampi veistoksen runko. Kolmannesta kerroksesta

tuli huomattavasti kapeampi kuin kaksi alempaa. Mikähän siitä lopulta tuleekaan? Taiteilijallahan on suunnitelma teoksestaan, mutta usein lopputulos on aivan jotain muuta. Niin työpajan opiskelijatkin tunsivat itsensä taiteilijoiksi. Installaation tekeminen oli palkitsevaa. Työ herätti uusia kysymyksiä ja avasi ennen tuntemattomia ulottuvuuksia. Opiskelijat kertoivat innostuneina, kuinka mukavaa oli oppia uusi kanaverkkotekniikka. Lopulta veistosrunko peitettiin pöydällä maalatulla kankaalla. Mietimme mitä taideteos esittää. Lopulta päädyimme kaikkia tyydyttävään valitaan: Siitähän tulikin ”Mama Africa”.